tiistai 16. tammikuuta 2018

Meriteemaan virittäytyminen

Hei!

Aivan pakko hehkuttaa tännekin. Eilen illalla varasimme kaasoni Helenan kanssa lennot ja hotellin Rodokselle Falirakin kaupunkiin! Ja aivan uskomattoman halvalla viikoksi! Olen käynyt kunnon rantalomalla vain kerran aiemmin vuosi sitten ihanalla Korfun saarella, pienessä Agios Stefanosin kylässä. Olemme lisäksi suunnitelleet pitkään, että lähtisimme yhdessä kunnon reissuun. Alunperin lyhyempikin matka olisi riittänyt, mutta kun edullisesti sai, niin ehdottomasti!

Matkasivustojen mukaan Falirakissa on Rodoksen parhaat rannat. Ja niitä on kuulemma paljon. Hyvältä kuulostaa!




Lähtö on huhtikuun loppupuolella, joten saamme täydellisen startin kesään. Fysioterapian harjoitteluni on myös juuri ehtinyt loppua ennen matkaan lähtöä. Lisäksi saan entistä enemmän motivaatiota morsiusdieettiäni varten.

Mahtavaa päästä rakastamani meren äärelle fiilistelemään! Meillä on monta seikkailua edessä ihanan kaasoni kanssa.





Onneksi Joonakselle ja mulle on tulossa yhteinen pitkänpitkä häämatka. Sen kohtalo on tällä hetkellä sellainen, että lähdemme luultavasti vasta keväällä 2019 rakkaalla Volvollamme liikenteeseen. Loppukesästä häiden jälkeen Euroopassa on tuhottoman kuuma, eikä se ole meille kummallekaan pala kakkua. Ehdimme myös säästää enemmän matkabudjettia varten, ja nauttia Suomen karvaansuloisesta kesästä lomaillen vastavihittynä parina. Lisäksi on mukavaa, kun on jotain uutta kivaa suunniteltavaa tulevaisuudelle.

Kun pääsen koulusta kesälomille vuoden kuluttua, niin luultavasti starttaamme oitis Volvon kohti Eurooppaa. Kierrämmekin sitten varmaankin ainakin kolmen viikon ajan mielenkiintoisimpia paikkoja läpi, ja mahdollisuuksien ja tilin saldon mukaan vaikka koko kesäkuun! :)


tiistai 9. tammikuuta 2018

Yllättäviä pakollisia hankintoja ja pöytäkoristeet

Laskimme tässä joku päivä, että häihimme on vain 5½ kuukautta! Vielä joulukuussa tuntui, että kyllähän niihin on vielä aikaa. Nyt jo alkoi vähän jännittää. 

Häiden lähenemisestä seuraa yllättäviä tilanteita, jotka ennen pitkää tulisivat eteen joka tapauksessa. Viikonlopun shoppailureissulla kävimme aivan ohimennen, täysin ennalta aavistamatta, Petrifunissa, ja mukaan tarttui kaulakoristukset bestmaneille ja Joonakselle.




Minulla on selvät bridezillan oireet luettavissa. Kontrolloimaton tapahtuma, jossa sulho teki päätöksiä häihin liittyen. Melkein paniikki iski, kun Joonas päätti, että kuvassa oleva solmio lähtee mukaan. Alunperin menimme vain ohimennen vilkaisemaan yhtä toista, melko lupaavan sävyistä vihreänsinistä solmiota. No, samalla lähti bestmaneille rusetit kaulaan. Pienen hätäännyksen jälkeen (miten se kävi niin nopeasti?!) pystyin toteamaan, että ovathan ne ihan täydelliset meidän häihimme.




Toinen täydellisen odottamaton ostos oli vieraskirja. Olin aiemmin vähän pohdiskellut kaikenlaisten erittäin hienojen vieraskirjaideoiden keskellä, mikä niistä olisi kivoin. Kun löysin tämän todella kauniin kultakantisen, ison ja tukevasivuisen leikekirjan viimeisen kappaleen kirjakaupan alelaarista, tein hurjan ja hävettävän nopean päätöksen.

Vieraamme kirjoittavat nimmarinsa tähän kirjaan, ehkä mahdollisen tervehdyksensä hääparille. Siitä lähdetään. Siinä kirjakaupan edessä ajattelin myös, että hääkuvamme liimataan tähän samaan kirjaan, mikä olisi ihana ja helposti toteutettava ajatus. Tavallaan suurin osa hääpäivän materiaalista olisi samojen kansien sisällä. Toinen vaihtoehto olisi, että vieraista otetut polaroidkuvat liimattaisiin vieraskirjaan allekirjoitusten pariksi, mutta en oikein tiedä, jaksanko nähdä vaivaa. Näkyväthän vieraat kuvaajan juhlissa ottamissa kuvissa.




Jännitystä on hyvä purkaa myös suunnittelemalla kaiken maailman häähupsutuksia, kuten pöytien koristelua ja morsiuskimppua! Luonnonmateriaalit ovat pöytäkoristuksen teema. Pöydällä vuorottelisivat lasimaljakoissa olevat luonnonkukat ja lasimaljoihin tehdyt tuikkuasetelmat.




Löysin mahtavan sivuston nimeltä Luontoportti, josta pystyy itse katsomaan, missä kuussa on saatavilla minkäkinlaisia luonnonkukkia. Rehellisen sinisiä kukkia ei luonnosta juuri löydy tuohon aikaan, mutta lupiini ja hiirenvirna ovat mun lempparikukkia. Siihen sitten vain kaveriksi valkoista ja keltaista kukkaa, kuten siankärsämöä ja niittyleinikkiä. Edellisenä iltana tai samana aamuna kukat maljakkoon ja kukkavirkisteet sekaan.





Lilojen kukkien kaveriksi voisi yhdistää heinäkasveja, mahdollisesti kullanvärisiksi paahtuneita, jos niitä sattuisi löytymään. Näiden inspiroivien Pinterest-kuvien peusteella myös hääkimppuni voisi olla luonnonkukkaa, mutta se pitää vain sitoa huolellisesti.





Kynttiläasetelmista en löytänyt itseäni täysin miellyttävää kuvaa. Aiemmin haaveilin vesihelmillä ja vedenkestäviä ledejä täynnä olevista lasimaljoista. Tämän hetken visiooni sisältyy yksinkertaiset lasiastiat, joiden pohjalle laitetaan hiekkaa ja meren hiomia kiviä, ja siihen päälle tuikku tai hienompi sininen kynttilä.






Asetelmissa olisi hyvä olla jotain turkoosia. Joko vaalean turkoosi kaitaliina, sinertävät lasiastiat tai turkoosit tuikut.  Siinäpä etsin, mutta kyllä kai sitä jotain keksii. Hiekkaa ja merenhiomia kiviä ei ole vaikea löytää. Kesällä ennen häitämme teeme reissun yhteen ihanimmista paikoista Suomen maassa, nimittäin Vattajan rannalle Pohjanmaalle. 




Välillä tulee mieleen, että ei ole ihme, osa ihmisistä haluaa mennä pienellä porukalla naimisiin ilman mitään turhia hötkyilyjä. On tämä häiden suunnittelu aikamoista hommaa.


maanantai 1. tammikuuta 2018

DIY meriaiheiset hääkutsut, osa 1



Voin ylpeänä ilmoittaa, että itsemaalatut ja - askarrellut hääkutsut ovat tekstejä vaille valmiit! Olen tulokseen tyytyväinen. Vaikkei kaikista kutsuista tullutkaan täydellisiä, niin vähintäänkin yksilöllisiä ja persoonallisia. Kerron tässä postauksessa luomisprosessista.

Hääkutsujen vaatimukset olivat 
1. Edullinen hinta
2. Väriteeman voimakas esiintuonti ja meidän persoonamme vaikutus

Kaikki lähti liikkeelle merestä teemana, ja hain inspiraatiota Pinterestistä. 


Kuva Vistaprint




Sain idean. Koska vierasmäärämme on pieni ja kutsuja lähtee vähän, voisin maalata itse mieluisat pohjat kutsuille. Kuvaamataito oli lukioon saakka pieni suuri rakkauteni, mutta aikuisiällä luovuus on jäänyt pölyttymään arjen kiireen jalkoihin.  Näin sieluni silmin utuisia turkoosin eri sävyjä paperille maalattuna. Halusin kutsuista neliön mallisia ja kaksiosaisia. Joonakselle asia sopi hyvin.

Aloitin vesiväreillä maalaamisen vuoden vaihteen jälkeen. 24:n ja muutaman varakutsun kansien maalaamiseen meni kokonaisuudessaan vain pari tuntia. Käytössä minulla oli leveä sivellin, 9-nappinen vesiväripaletti ja paksua, laadukasta vesiväripaperia. Toistaiseksi näiden hääkutsujen hinta on ollut 0 euroa (!!!), sillä nämä tarvikkeet löytyivät kaapin perukoilta.

Nautin suuresti utuisten sävyjen yhteen sulattamisesta. Maalasin ensin nopeasti vahvoja turkoosin ja sinivihreän sävyisiä raitoja, ja sulatin ne yhteen sivelemällä runsaasti vettä päälle. Ylimääräisen veden valutin viistosti pois noroina paperia pitkin. Lopputulos oli joka kerta erilainen. 

Harmi, ettei kutsujen värit ole edukseen näissä lähikuvissa. Värit näyttävät kylmiltä ja metallisilta, vaikka ne ovat todellisuudessa hyvin raikkaita ja lempeitä.








Lopputuloksena oli yhdeksän siniraitaista A3:n arkkia, joista kunkin leikkasin kolmeksi siivuksi, jotka taitoin kahtia. Sisälehtien maalaamiseen meni toiset kaksi tuntia. Värit ovat kortin sisällä keskimäärin paljon vahvemmat, kuin utuisten ulkolehtien.




Itse olin todella ihastuksissani käteni tuotoksista koko projektin ajan, mutta tietysti jännitin vähän Joonaksen mielipidettä tuherruksistani. Sitten jo meinasin haljeta tyytyväisyydestä, kuin sain tulevalta aviomieheltäni kehuja maasta taivaaseen isosta tekemästäni maalaustyöstä. Kuului myös pieni huoli siitä, olisinko tarvinnut maalailussa apua. Kiitos, mutta ei, pieni bridezilla pääni sisällä sanoi... 

Laitoin kutsunraakileet kuivumisen jälkeen suoristumaan fysioterapeuttisen kirjallisuuden alle useammaksi päiväksi, minkä jälkeen lisäämme yhdessä tekstit. 

Kansilehdelle tulee  joko käsinkirjoitettuna tai valkoiselle paperille printattuna Nazim Hikmetin ihana runo:

Meristä kaunein on vielä purjehtimatta
lapsista kaunein on vielä kehdossaan
Päivistä kauneimmat
ovat vielä elämättä
Sanoista kaunein
jonka haluan sinulle sanoa
se on vielä sanomatta

    - Nazim Hikmet

Sisälehdelle sijoittuu lyhyessä muodossa varsinainen kutsu. Lopullisesta ilmiasusta tulee myöhemmin vielä lisää!






keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Uutisia ja morsiusdieetin tuloksia

Hei! 

Ilokseni voin kertoa, että herkkulakkoni on virallisesti päättynyt. Syön suklaata kohtalaisen hyvällä omatunnolla! Tosin kaasoni sanoi, että älä yhtään sipistele, nyt on herkut ansaittu lähes neljän kuukauden herkuttomuuden ja kohtuullisen kovan työn jälkeen.

Minulla on erittäin yllättäviä uutisia kerrottavana. Blogini on ollut omasta mielestäni sangen vaisu ja matalaprofiilinen, enkä ole kummemmin sitä mainostanutkaan. Silti tämä on jotenkin ihmeen kaupalla päässyt Vuoden hääblogi -kilpailun finaalin. Olen aika ällikällä lyöty! 




Äänestä paras blogi kategoriasta Vuoden uusi hääblogi 2018 osoitteessa:

Nyt olen saanut mustaa valkoisella, mitä sain syksyn aikana tehtyä. Syyskuun puolivälissä kävin InBody-mittauksessa, ja otin uusintakierroksen hyvissä ajoin ennen joulua. Kolmen ja puolen kuukauden aikana onnistuin hankkimaan reilun kilon verran pelkkää lihasta! Samalla sain, kiitos rentojen plussakalorien ja edellisen päivän istumismaratonin, mittauspäiväksi rasvaa ja nestettä parin kilon verran. Vaikka ylimääräisen massan lukema kirpaisi, on kuitenkin hyvin todennäköistä, että suurin osa siitä on nestettä, joka lähtee äkkiä liikkeelle. 

Alla olevassa kuvassa on vähän esimerkkiä, miten kehooni on tullut lihasta. 




Ylin paksu katkoviiva kunkin ruumiinosan kohdalla ja sen päässä oleva numero (esim. vasen yläreuna 3,27 ja oikea yläreuna 3,46) tarkoittaa lihasmassaa kiloina. Sen sijaan alla olevat harmaa ja musta pisteviiva eivät ole minulle mairittelevia, sillä niiden pituus ja prosentit kertovat kehoni vielä harmillisen suuresta rasvan määrästä. Mutta se tulee projektin alle heti ensi viikolla! :) Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin tyytyväinen syksyn tuloksiin. 

InBody-mittauksella saa rehellisen ja raadollisen hyvän kuvan omasta kehonkoostumuksestaan. Mittaustuloksissa on monia muitakin mittareita, kuin yllä näkyvien kuvien lihas- ja rasvajakauman analyysi. Mittaus on tarkka, mutta ei absoluuttinen. Vaikka saman mittauksen tekisi samantien peräkkäin kahdesti, mittaustulokset saattavat vaihdella jonkin verran. 

Muita hyviä uutisia on, että saimme Joonaksen kanssa vieraslistan lopullisesti päätökseen. Olen tyytyväinen, sillä yleensä melko vaatimaton Joonas innostui kutsumaan pari hyvää ystäväänsä lisää innostaessani häntä. Alkuperäisestä 75:stä vierasmäärä putosi 33:een, kun päätimme rajata sukulaiset lähintä perhettä lukuunottamatta kokonaan pois. Minun sukuni on hyvin suuri, mutta hieman etäiseksi jäänyt pitkän matkan takia, ja Joonaksen suku on suppea ja melko tuntemattomaksi jäänyt. Raskas päätös, mutta erittäin helpottava. Siitä pikkuhiljaa vieraiden määrä on noussut pysyvästi 42:een aikuiseen, joiden lisäksi häihimme ovat tervetulleita muutamat taaperoikäiset lapset.


Vieraslistamme koostumus esitellään kätevästi Tahtoo-sovelluksessa.

Lapsipolitiikka on meillä rento, mutta vielä vähän auki. Olemme molemmat lapsirakkaita, varsinkin Joonas (!). Olisi mukavaa, jos voisimme ottaa rennosti aikuisten kesken, ja kaikki vieraat saisivat nauttia juhlista stressittä. Tiedän, että ainakin pari lasta tulee juhliin mukaan hyvistä syistä pitkän matkan takaa. En myöskään haluaisi laittaa mitään kellonaikaa, jolloin lasten tulee poistua. Vanhemmat osaavat varmasti katsoa meiningin mukaan, milloin on aika lähteä nukuttamaan muksuja. 

Yritän nakittaa joko yhden kaasoista tai nuorimmaisen siskoni lapsenvahdiksi alkuillan ajaksi, jolloin kaikki vanhemmat voisivat ottaa vähän aikaa löysin rantein. Juhlasalista löytyy myös näppärä huonesyvennys, jonne lapsille voisi järjestää mukavan puuhanurkkauksen. Onko sinulla millaisia suunnitelmia lasten varalle?

Seuraava iso ja todella suuresti odotettu projekti on kutsukorttien askartelu ja lähetys! En malta odottaa!



perjantai 1. joulukuuta 2017

Morsiusdieetin vaihe 2: tammi-huhtikuu

Ensimmäinen 4 kuukautta kestänyt vaihe morsiusdieetistäni alkaa virallisesti olla ohi. Olen luonteeltani tuuliviiri, ja näin pitkät, omaan hyvinvointiin keskittyvät projektit ovat aiemmin olleet parin viikon mittaisia hupsutuksia. Olen aika ylpeä itsestäni. Herkkulakkoa, treeniä tukevaa, terveellistä ruokavaliota ja lihastenkasvatusta on takana onnistuneesti lähes kokonaiset neljä kuukautta. Varmasti suurin ja onnistunein terveysprojekti koko tähän astisen elämäni aikana. Huh! 

Kävin syyskuun alussa InBody-mittauksessa, ja vajaan parin viikon kuluttua ennen joululomien alkua teen kehonkoostumuksen mittauksen uudelleen. InBodysta näen kaikkein yksityiskohtaisimmin syksyn tulokset eri lihasryhmien kasvua ja rasvaprosenttia myöten.

Lihasmassa tuntuu kuitenkin kasvaneen jo ilman mittauksia. Viimeisimmällä häämekon sovituksella mekko istui vyötäröltä kivasti, mutta se selkä... Ahkerien leuanvetotreenien lomassa lihasta on tarttunut selkään niin, että vetoketju menee ehkä jopa vähän vaivalloisemmin kiinni, kuin edellisellä sovituskerralla! Voi sitä masennuksen määrää.




Ensin minua harmitti kamalasti, ja kyselin ihanasta Häät 2018 -ryhmästä apuja. Mekkoni on sen laatuinen, että sen leventäminen tulisi olemaan hyvin haastavaa saumavarojen puuttuessa. Kuitenkin tiedän, että minussa on vielä hyvä määrä rasvaa pois kuorittavaksi, ja rasvan polttaminen on helpompaa, kun lihasmassaa on enemmän. Joudun jättämään yläselkään kohdistuvat harjoitteet pois häihin saakka, ettei yläselkään tarttuisi ainakaan enemää massaa. Tiedän myös sen, että jos pääsen tavoitteeseeni, eli mahdun nätisti häämekkooni ensi heinäkuussa, olen myös melko timmissä ja kuivassa kunnossa...

Olen suunnitellut jo aika hyvää kyytiä kevättalven dieettiä. Tiedän, että en voi vain tiputtaa ruokamääriä alas, vaan minun on syötävä himpun alle kulutukseni, jotta rasva palaa hiljoksiin ja lihasmassa säilyy. Huolellinen dieetti vaatii hieman kalorimäärien laskemista, johon käytän apuna Finelin ruokapäiväkirjaa ja Sydänliiton energiantarvelaskuria. Käytännössä aion seurata ainakin dieetin alussa muutaman arkipäivän ajalta, jääkö todellinen ravinnosta saamani energia hieman alle todellisen energiantarpeeni. Jos näin on, niin hyvä! Jos energiavaje on liian suuri, keho menee helposti säästöliekille.

Tammi-huhtikuu: Tavoite laihduttaa rasvaa 0,3-0,4 kg/vko lihasmassaa säästäen
   - Ruokavalio tarkka, entistä isompi huomio ateriarytmiin (2,5-4 h välein syötävää) ja ruuan laatuun (proteiinit, hyvänlaatuiset rasvat ja hiilihydraatit). Annoskoot pysyvät aluksi samalla tasolla kuin nyt.
   - Saliohjelma yksinkertaistuu 4-jakoiseksi
   - Sekä pitkiä 12 toiston sarjoja, jotka tehostavat rasvan polttoa, että lyhyitä 6-8 toiston sarjoja, jotka auttavat lihasmassan säilyttämisessä
   - Sarjojen väliset tauot lyhyitä, jotta syke pysyy korkealla
   - 3-4 salitreeniä viikossa, 2 aerobista, 2 lepo-/kehonhuoltopäivää + päivittäinen venyttely ym.
   - Edelleen 5 viikkoa treeniä, joiden jälkeen 1 kevyt viikko

Saliohjelman olen luonnostellut 4-jakoiseksi, jossa tulee paljon isoja koko kehon liikkeitä ja pitkiä sarjoja lyhyiden lisäksi. SALIOHJELMAA FIKSATTU 12.1.2018. :)

SELKÄ 4 – 5 sarjaa/liike
Mave 6-8 toistoa
Kulmasoutu tanko 12-15
Alatalja 6-8
Hauis 12-15

RINTA 4 – 5 sarjaa/liike
Penkkipunnerrus tangolla 12-15
Vinopenkki  käsipainoilla 6-8
Pystypunnerrus käsipainot 12-15
Ranskalainen punnerrus käsipainoilla 12-15

TAKAREISI – POHJE 4 – 6 sarjaa/liike
Takakyykky 12-15
Jalkaprässi 12-15
Leg curl koneessa 6-8

ETUREISI – PAKARA / 4 – 6 sarjaa/liike
Etukyykky 6-8
Box-kyykky 6-8
Hackkyykky koneella 12-15 TAI  askelkyykky käsipainoilla 12 per puoli

+ vähintään joka toisen salitreenin loppuun jokin vatsalihasharjoitus, joka on aina vähän erilainen. Esim. voimapyörä, lankku, syvät vatsalihakset, poikittainen vatsalihas, linkkuveitsi jne.

AEROBISET HARJOITUKSET
 - Kehonpainolla tehtävä kiertoharjoittelu 40 min
 - hölkkä/sisäpyöräily yli 45 min
 - juoksuvetotreeni
 - lyhyt juoksu noin 20 min

Käytännössä tarvitsemani treenimäärät tarkoittavat sitä, että jotta saan tarpeeksi huilipäiviä, joinakin päivinä teen sekä salitreenin että aerobisen harjoituksen. Tämä on toiminut hyvin myös vanhan treeniohjelman aikana, mutta olen huomannut, että kahden raskaan treenipäivän jälkeen tarvitsen jo lepoa, jotta palaudun.




Itse varsinaiselle häärintamalle kuuluu tällä hetkellä hyvää! Yllä olevassa kuvassa esittäytyy myös Joonaksen vihkisormus mun sinitimanttisen rinkulan kanssa. 

Vuodenvaihteen jälkeen lähtee kutsut! Suunnittelimme Joonaksen ja kasojen kanssa, että pystyisimme askartelemaan ne itse. Homma ei ole paha, sillä viimeisen laskennan mukaan niitä lähtisi reilu 20 kappaletta. Vieraslistamme vielä hieman elää tällä hetkellä. Meillä on kummallakin ongelma, keitä oikeasti kutsuisi, kun tekisi mieli kutsua kaikki lähipiirin ystävät. Raskaita valintoja edessä, mutta luultavasti vierasmäärä saattaa kasvaa hieman yli 40:een... ja budjetti paukkuu. Ei pidä kuitenkaan ottaa stressiä, ne on vain ne yhdet juhlat! Vai miten se nyt oli. :)

Kunhan vieraslista asettuu lopullisiin raameihinsa, pääsen rakentamaan uudestaan Tahtoo-ohjelman beetaversiolla istumajärjestystä. Mielettömän kätevä! Pidän Tahtoosta niin paljon, että kirjoitan siitä erillisen postauksen, kunhan joudan. 

Ei enää kauan!


keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Trash the dress - valokuvista

Valokuvat ovat aina olleet minun suuri rakkaus. Harrastin vuosia aktiivisesti hevosvalokuvausta, ja hieman jotain potrettityyppistä hömppää joskus. Paperivalokuvien selailu on kuin kirjan lukemista.

Meidän valokuvaajamme ovat ilmaistyövoimaa lähipiiristäni. Toinen on peruskouluajoiltani jo tuntemani ystäväni, joka on kuvannut järjestelmäkamerallaan varmasti vähintään yhtä monta miljoonaa kuvaa, kuin minäkin. Toinen on pikkusiskoni, jonka viiltävää harkintakykyä ja taiteellisuutta tarvitsemme myös.

Hääbudjettimme on iso rajoittava tekijä, mutta lähipiirin harrastajakuvaajat ovat meille hyvä vaihtoehto muutenkin. Haluaisin itse valita parhaat kuvat ja muokata ne, ja lisäksi on kiva, että kuvia on runsaasti selattavaksi ja itse valittavaksi, eikä vain muutama kymmenen. 

Kaksi hyvää harrastevalokuvaajaa on hyvä setti. Kumpikin ehtii ehkä hölläämään ja nauttimaan juhlasta vuorotellen, ja kumpikin saa omia vastuualueitaan. Näistä pitää keskustella myöhemmin tarkemmin.

Huomenlahjakuvat eivät lähde tilaukseen, mutta First look -kuvat ovat ehdottomat. Aamupäivällä menen kampaukseen ja meikkiin, ja Joonas saa ehkä torkkua vähän pidmepään. Kun menen kaasoni vanhemmille pukeutumaan (ja panikoimaan), myös Joonas valmistautuu, ja treffaamme kaason ja bestmanin saattamana kuvauspaikalla. 

Olisi hauskaa, jos sekä minä että Joonas näkisimme toisemme yhtä aikaa edustuskunnossa. Jos kuvaajan ohjeistamana bestmanit ja kaasot saattavat meidät asemiin silmät kiinni, ja avaamme ne yhtä aikaa... Saattaa olla, että muutama kyynel irtoaa. 

Kuvat ovat kotoisin Pinterestistä.




Kuvauspaikkaa pitää vielä pohtia ja haaveilla, mutta esimerkiksi satama tai lehtomainen metsä olisi ihana. First look -kuvien yhteydessä otetaan myös jotain virallisia ja ratkiriemukkaita potretteja, ehkä myös häätiimikuvia bestmanien ja kaasojen kanssa. Myöhemmin illalla auringon laskiessa voisi ottaa lisää kuvia ja ryhmäpotretteja. Kaikki hupaisat hypyt olisivat huippuja. Tähän alle laitoin vain tällaisia ihania loistokuvia, joista saan inspistä tulevaan.









Hääpäivänä otettujen First lookkien, virallisten pari- ja ryhmäpotrettien sekä äksönkuvien lisäksi haaveilen rennoista trash the dress -kuvaussessioista myöhemmin häiden jälkeen.

Meri on häidemme yksi teema, ja minusta olisi aivan huikea ajatus kahlailla meren rannalla Joonaksen kanssa käsi kädessä mekko päällä. Häämekko vaan kastuu merivedestä ja menee hiekkaan, mutta eiköhän se ole sen arvoista. Häämekkoni ei siis ole kovin kallis, vain 240 e. Olen valmis uhraamaan sen, vaikka pöhlää se ehkä onkin. Mutta katsokaa näitä kuvia! Mieletöntä. Tämäntyyppiset otokset olisivat mahtava saada kiitoskorttikuviin - ja muistoksi seinälle. 

Joonas on mukana suunnitelmassa, ja olisihan se todella hauska ja vapauttava kokemus. Joonaksen puvulle on vielä käyttöä, joten se pysyköön henkarissa. Häämekkoa en tule koskaan enää käyttämään, joten olisi ihanaa saada sen käytöstä kaikki irti.







Toinen pitkään sydämessäni loimunnut haave olisi ratsastaa häämekko päällä hevosellani ilman satulaa, ja hankkia kunnon fantasiatyyppistä kuvamateriaalia. Meressä kahlailun jälkeen mekon saisi varmaankin ihan vesiletkulla pesten kohtalaisen siistiksi, ja eikun hevosen selkään. Ratsastessa hevosesta tarttuu hikeä ja rasvaa värjäten karvaa vasten olevan kankaan tai ihon ruskeaksi. Siinä mekko menisi viimeistään aika huonoon kuntoon, ja hyväksyn asian. 

Joskus vuosia sitten esiinnyin Jetterin kanssa ratsastusnäytöksessä valkea maksimekko päällä.  Olisi mahtava ottaa uusintakierros yli kuuden vuoden takaisesta. Lapsuudenkodissani, jossa Jetteri viettää eläkepäiviä, olisi aika hyvät kuvausmaisemat metsissä ja pelloilla. Tiedän, että hevoseni on jo iäkäs, joten olisi mahtava saada hienoja kuvia muistoksi viimeisistä yhteisistä villeistä vuosista.






Minä ja Jetteri vuonna 2011 nauttimassa elämästä.

Tsemppiä morsiamille häiden suunnitteluun. Älkää antako päiden levitä!

Pienen budjetin koristepolitiikka

Tuleva hääpäivämme on yksi elämämme ihanimmista ja rakkautta ylitsevuotavimmista päivistämme elämämme aikana. En malta odottaa, vain kahdeksan kuukautta jäljellä! 

Meillä on kuitenkin periaate, että yhden päivän vuoksi ei laiteta turhaan rahaa palaamaan. Säästämme rahaa mieluummin uusien asioiden kokemiseen, reissuihin (häämatkailuun!!!) ja uusien taitojen opetteluun, kuin pelkkään materiaan. Se on vain tavaraa, vaikkakin hienon näköistä sellaista. Eikä meidän häidemme ole tarkoituskaan olla mikään ennennäkemätön spektaakkeli. Minä menen naimisiin elämäni miehen kanssa, ja sitä juhlitaan rennosti kaverien ja lähimpien perheenjäsenten kanssa. Näin se menee.

Jos rahaa olisi yltäkylläisesti, niin epäilen vahvasti, että siitä huolimatta en laittaisi isoja summia koristeluihin. Varmasti myös juhlapaikkamme juhlava ulkoasu vaikuttaa, sillä se on jo valmiiksi sangen korea verhoineen ja kattokruunuineen. Eri asia varmasti olisi, jos juhlapaikka olisi kovin karun näköinen. Siinä tapauksessa olisin luultavasti panostanut enemmän koristepolitiikkaan.




Hääbudjettimme voi niin mukavasti, että opiskelijan tuloilla, viikonloppukeikoilla, rekkamiehen tilillä sekä veronpalautuksilla pystymme rahoittamaan häämme mukavasti. Aiemmin syksyllä minua vähän ahdisti, kun 200-300 euron sijasta panostin omaan vihkisormukseeni 670 euroa... Päivääkään en ole kuitenkaan katunut, eikä budjettimme siihen kaatunut.

Pitkän paniikinomaisen pihistelyn jälkeen uskaltauduin ostamaan Facebookin hääkirppikseltä ensimmäiset viralliset koristeet häihimme. Teemamme on edelleen (ihme) turkoosin, kullan ja hiekan sävyt, joten olin haljeta innosta, kun löysin nämä turkoosi-valkea-sävyiset valopallosarjat ja ostin kaikki 7 kappaletta noin 60:llä eurolla. Valosarjat toimivat pattereilla, ja ne koeajettiin virallisesti kaason pikkujoulujuhlissa. Toimivat loistavasti. 





Joistakin kuvista näkee, kun pallot ovat lysähtäneet sisäänpäin. Ne ovat vain litistyneet kuljetuksessa, ja ne on (toivon mukaan) helppo oikoa esimerkiksi neulalla. Tai jollakin...

En ole vielä ihan päättänyt, miten valopallot asetellaan. Joutaahan tuota. Näille löytyy kuitenkin paljon erilaisia käyttötapoja. Pinterest oli suopea, ja antoi vähän asetteluinspiraatiota niin minulle, kuin teillekin!






Olen myös ostanut kuuluisan photobooth-setin. Näitä on vähän testailtu, ja ovat kyllä hupaisia. Tikkuvehkeet vaativat vähän vaan fiksailua. Näistä ei kannata maksaa muutamaa euroa enempää!





Kolmas suuri, mutta pieni ostos ovat minipyykkipojat, joilla on tarkoitus ripustaa narulle roikkumaan valokuvia yhteiseltä taipaleeltamme lyhyiden infotekstien kera. Mutta pyykkipojat ovat mustia... Voitteko kuvitella pientä kriisin määrää, kun tajusin jälkikäteen, miten paljon paremmin teemaan olisivat mätsänneet puunväriset pyykkipojat. Voi ei!!! Kriisi on kuitenkin selätetty, sillä kaasot ja tuleva aviomieheni ovat onneksi edelleen järjen ihmisiä.




Mulla on kova tavoite, että valokuvanarujen ja valopallosarjojen lisäksi panostaisin vain pöytäkoristeluun. Saa nähdä vaan. Se on sitten ihan oma juttunsa.

Suuri tapahtuma hääsuunnittelun saralla oli se hetki, kun Joonas kysyi hyvää ystäväänsä toiseksi bestmanikseen viime viikonloppuna. Jes! Juomien haku on heidän juttunsa, joten se homma on viimeistään nyt hyvissä käsissä.

Kerroinko jo, että minulla on tällä hetkellä viisi kaasoa? Saa nauraa. Määrä on huvittava, sillä vieraitakin on tulossa tällä hetkellä vain 36... Päivän projekti on bestmanien ja sulhon lisääminen meidän naisten juorukeskusteluun Whatsapissa.

Morsiusdieetti etenee mukavasti. Painoni ei ole pudonnut enää kuukauteen, mutta painoja olen lisännyt salilla hyvää tahtia, eli rasva korvautuu lihaksella. Minulla on palava tarve päästä sovittelemaan häämekkoa pian, jolloin tulokset näkee ehkä parhaiten. Treenaan salilla reippaasti vielä vuoden loppuun saakka, ja sen jälkeen suunnitelma on lähteä polttamaan enemmän rasvaa kehosta lihakset säilyttäen. Siitä lisää sitten erikseen.

Päivän suuri kysymys: millaiset kengät laitan häihin?! Tarvitsen blogitekstejä inspiraation tueksi. Kiitos! :)